Kyllä tänne tuleminen ensin jännitti hieman, kun ei oikein tiennyt, mitä odottaa. Lähdin aika avoimin mielin, eli minulla ei ollut varsinaisia odotuksia esimerkiksi työtehtävien suhteen. Mutta heti alusta lähtien kaikki ovat olleet tosi mukavia, joustavia ja rentoja, ja minulla on ollut oikein kivaa. Ilmapiiri on hyvä ja iloinen, lounastauoillakin on ollut helppoa mennä viereiseen kahvioon syömään.

Työtehtävät ovat olleet hyviä. Olen päässyt tekemään esimerkiksi musiikkiopiston pinssejä, kopioimaan ja tulostamaan nuotteja sekä kirjoittamaan pari listaa. Myös opetuksenapuvälineiden askartelu on ollut hauskaa, vaikken olekaan mikään sen suurempi askarteluihminen. Olen kasannut musiikkiopiston leikekirjaa ja pyörinyt musiikkikirjastossa nyppien lainakortteja pois kirjoista.  Tehtävät oppii nopeasti ja ne alkavat sujua hyvin, kun niitä hetken tekee. Mikään ei ole ollut liian vaikeaa, muttei myöskään tylsää tai ikävää. Minusta on ollut myös tosi mukavaa se, että jos muuta tekemistä ei ole, pääsee treenaamaan pianonsoittoa tai vaikka laulutunnille. Töitä ei ole liikaa, muttei myöskään liian vähän.

Odotan myös innolla huomista muskariin menemistä, koska sekin on taas aivan uutta ja uskon, että se tulee olemaan hyvinkin kivaa. Minusta musiikkiopistolle tuleminen oli loistava valinta. Kaikki ovat olleet hyvin ystävällisiä ja mukavia ja työtehtävät ovat olleet mieleisiä. Olen siis oikein iloinen, että pääsin tänne TET-harjoitteluun, koska ei tämän parempaa paikkaa olisi ehkä löytynytkään.

Heta Kanervo

Jos lapsi ei vielä tiedä, mitä soitinta haluaisi soittaa, kannattaa hakea soitinkaruselliin. Karuselliin haetaan muskarin hakukaavakkeella. Soitinkarusellissa kokeillaan vuoden ajan neljää eri soitinta. Lukuvuonna 2017-2018 soittimet olivat huilu, viulu, sähköbasso ja pasuuna. Ensi lukuvuodeksi soittimet voivat muuttua. Karuselliin ei ole pääsytestiä.

Syksyllä 2018 alkaviin soitinopintoihin voi nyt hakea suoraan soitinvalmennukseen, ilman pääsytestiä. Soitinvalmennus voi olla yksilö- tai ryhmäopetusta, ja sitä annetaan vuosittain vaihtuvissa soittimissa. Hakijat voivat ilmoittaa soitintoiveitaan, mutta lopullisesti soittimet määräytyvät sen mukaan, missä instrumenteissa on tilaa. Valmennuspaikka kannattaa ottaa vastaan, vaikka omaan lempisoittimeen ei olisi päässytkään. Vuoden aikana voi kokeilla soitinta, ja seuraavana keväänä päättää, haluaako jatkaa vai kokeilla jotain muuta. Jos soittamisesta innostuu, voi valmennuksesta päästä suoraan perusopintoihin.

Laulajille uutena polkuna on lauluvalmennus. Se on tarkoitettu nuorille, laulusta kiinnostuneille oppilaille, jotka eivät vielä ikänsä vuoksi (ovat alle 14-vuotiaita) voi hakea yksinlaulun opintoihin. Valmennukseen voivat osallistua myös ne oppilaat, jotka ovat hakeneet perusopintoihin, mutta eivät vielä mahtuneet.

Perusopintoihin haetaan pääsytestin kautta. Testiin osallistutaan yksin, ja kaikille hakuaikana perusopintoihin hakeneille lähetetään kutsu pääsytestiin. Jos hakijalla on toiveenaan sellainen soitin, johon on yhtä paljon tai vähemmän hakijoita kuin on vapautuvia paikkoja, hakija voidaan ottaa sisään ilman testiä. Pääsytestiin osallistuneet voivat hakulomakkeessa ilmoittaa, että ovat kiinnostuneita myös soitinvalmennuksesta ja soitinkarusellista.

Tarkoituksenamme on, että jokainen musiikkiopistoon hakenut pääsee opiskelemaan jotain instrumenttia. Uuden opetussuunnitelman mukaisesti myös opintojen aikana on mahdollista seurata omaa polkuaan musiikin tekemisessä. Meillä on siis tarjolla monta polkua musiikkiin, tulkaa mukaan!

Johanna Hasu,

apulaisrehtori

Musiikkiopistossa opetusta annetaan lain ja opetussuunnitelman määräämällä tavalla. Taiteen perusopetus – jota musiikkiopistossamme annetaan – on siis koulumuoto muiden joukossa. Perusopetus ja lukio-opetus sekä ammatillinen koulutus ovat saaneet omat uuden opetussuunnitelmansa jo aiemmin, ja nyt on meidän vuoromme. Meidän musiikkiopistossamme annetaan taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän mukaista opetusta.

Opetushallitus antoi Taiteen perusopetuksen uudet opetussuunnitelman perusteet syyskuussa 2017. Näiden perusteiden pohjalta olemme muovaamassa PKMO:n uutta opetussuunnitelmaa. Opetussuunnitelmatyötä on tehty opistossamme nyt ahkerasti elokuusta alkaen. Opetussuunnitelman ja opetuksen kannalta olennaisia kysymyksiä – arvoja, toimintakulttuuria ja musiikkiopiston perustehtävää – olemme itse asiassa käsitelleet jo edellisinä lukuvuosina koko henkilöstön kanssa. Vanhempainillassa viime syksynä käsiteltiin tulevaa uudistusta yhdessä paikalle tulleiden vanhempien kanssa, ja toinen vanhempainilta järjestetään keskiviikkona 7.3. klo 19 Kouvola-talon Honka-salissa.

Oppilaat pääsevät vastaamaan opetussuunnitelmaa koskevaan kyselyyn helmikuun aikana, ja lisäksi he voivat pohtia unelmiensa musiikkiopistoa Kouvolan ja Kuusankosken toimipisteiden auloihin tulevilla ”Unelmalakanoilla” ja niihin liimattavilla unelmointilapuilla. Toivomme ahkeraa unelmointia ja mielipiteiden kertomista!

Mitä tapahtuu, kun ops uudistuu? Muuttuuko kaikki vai ei mikään?

Mikä säilyy? Soitto- ja laulutunneilla käydään kuten ennenkin. Hahmotusaineita – eli mupen tietoja ja taitoja – opiskellaan, koska ne avaavat musiikin maailmaa enemmän kuin pelkkä soittaminen ja laulaminen. Yhdessä musisoidaan niin orkestereissa, pienyhtyeissä kuin kuoroissakin.

Mikä sitten muuttuu? Tästä eteenpäin opinnot jakautuvat perusopintoihin ja syventäviin opintoihin. Perusopintojen jälkeen saa niistä todistuksen, mutta ei päättötodistusta. Päättötodistuksen saa syventävien opintojen jälkeen. Syventävissä opinnoissa lähdetään entistä enemmän etsimään jokaisen oppilaan omaa muusikonpolkua: voi suuntautua solistisiin opintoihin (kuten ennenkin), mutta myös opiskella monipuolisemmin erilaisia musiikin lajeja ja tapoja tehdä musiikkia. Jos tietää perusopintojen jälkeen, että haluaisi opiskella toimittajaksi myöhemmin ja ehkä toimia kulttuuritoimittajana, opintopolku voi olla erilainen kuin sellaisella oppilaalla, joka ehkä haluaa musiikintuottajaksi tai alakoulun opettajaksi. Näitä erilaisia polkuja voi alkaa suunnitella jo perusopintojen loppupuolella, koska perusopintoihinkin sisältyy valinnaisuutta.

Opsista – kuinkas sitten käykään?

Opetuksessa korostetaan jatkossa entistäkin enemmän yhdessä tekemistä ja yhdessä oppimista. Oppilaiden omat kiinnostuksen kohteet pyritään ottamaan entistä paremmin huomioon. Myös muualla kuin musiikkiopistossa hankittua musiikkiosaamista pyritään saamaan näkyviin, ja opintojen ohjausta lisätään.

Uskon, että meille käy hyvin. Musiikkiopiston hyviä asioita – oppimista, musiikin tekemistä, yhdessä musisoimista, oman opettajan viikoittaista tapaamista ja monia muita käytänteitä – jatketaan yhä edelleen. Maustetaan lisätilkalla yhteisöllisyyttä ja omia opintopolkuja, ripotellaan sekaan uudenlaisia taitoja ja teknologian käyttämistä, kannustetaan luovuuteen säveltämisen ja improvisaation kautta. Pidetään kiinni kaikesta hyvästä ja otetaan mukaan uusia oppimisen ja musiikin tekemisen tapoja iloisesti yhdessä!

Opetussuunnitelmasta ja sen uudistamisesta saa lisää tietoa apulaisrehtorilta sekä tulevasta vanhempainillasta, jonne myös oppilaat voivat tulla mukaan. Opetussuunnitelman perusteisiin voi tutustua tästä linkistä: http://www.oph.fi/download/186920_Taiteen_perusopetuksen_laajan_oppimaaran_opetussuunnitelman_perusteet_2017.pdf

Tulkaa mukaan ops-työhön kommentoimalla, kyselemällä ja osallistumalla! Lisätietoja antaa ja kysymyksiin vastaa apulaisrehtori Johanna Hasu: johanna.hasu@pkmo.fi 045 265 2506

Johanna Hasu

”Päiv´ei pääse paistamahan, kuu on valtaa vailla,

ihmissilm´ei kauas näytä aamu-usvan mailla.

Mutta meill´on oiva usko, että päivä voittaa,

siksi mieli kirkastuupi, ääni raikas soittaa.

Aamu-usvan mailla päivä vielä voittaa.

Siksi Suomi taisteleepi, siksi teemme työtä,

että valon henkivoimat viihtyisivät myötä,

että meissä selkiäisi sumut Suomen maasta,

ett´ei veljyt veljyttänsä riistä eikä raasta.

Me kun teemme työtä, sumut poistuu maasta.”

                                                          J. H. Erkko

Tämä kaunis ja isänmaallinen runo on toiminut inspiraation lähteenä Jean Sibeliuksen samannimiseen sekakuoroteokseen, josta kuullaan Pohjois-Kymen musiikkiopiston puhaltajien Suomi 100-konsertissa sovitus käyrätorvitriolle. Konsertin ohjelmasta huomaa viitteitä siitä, että suomalaisen musiikin teemat ja inspiraatiot kumpuavat hyvin pitkältä luonnosta sekä uskosta ja toivosta. Tunnetusti suomalaiset kansansävelmät ovat hieman melankolisia, mutta aina niistä on löydettävissä myös toivonkipinä huomisesta. Suomalaisten rytmikkyys ja jonkinlainen ”kulmikkuuskin” on tunnistettavissa osassa teoksia, mm. itselleni tutummassa Timo Katilan tuotannossa. Mukaan mahtuu myös lempeämpiä sävelmaalailuja. Tällainen on esimerkiksi alunperin Itä-Karjalaisen kansanrunon pohjalta syntynyt tuutulaulu Ljuuli, ljuuli. Konsertissa laulu kuullaan soinnikkaasti nokkahuilun ja kanteleen tukemana.

Konsertin alussa kuultavat puhallinorkesterien (KWB III ja I) soittamat teokset ovat mielenkiintoisia, uudehkoja suomalaisia puhallinmusiikkiteoksia, jotka ovat helposti lähestyttäviä niin soittajille kuin varmasti kuulijoillekin. Ja KWB II kajauttaa ilmoille mm. sävellyksen, joka soi jokaisen suomalaisen sydämessä: Jean Sibeliuksen Finlandian. Eihän tämä konsertti voi toimia ilman Finlandiaa!

Klarinettikvartetti pääsee näyttämään taitonsa Heikki Puukon sävellyksessä Hommage á Sven Lavela (Muistoteos Sven Lavelalle), joka on Suomen Klarinettiseuran tilausteos. Sävellys haastaa klarinetistit soittamaan omien insturmenttiensa lisäksi myös lyömäsoittimia. Tule konserttiin selvittämään mitkä nämä lyömäsoittimet ovat!

Ulkomaalaisten pieneksi hämmästykseksi me suomalaiset olemme nauttineet kautta vuosien soiton lisäksi myös tanssista. Tähän perinteeseen nojaten konsertti on hieno päättää vaskivkintetin esittämiin Erkki Melartinin säveltämiin Tanssilauluun ja Polskaan.  Tanssitaan ja soitetaan sumut Suomen maasta!

Yhteispelillä olemme päässeet tähän päivään. Yhteispelin on jatkuttava, mielemme ja sydämemme avauduttava, jotta tulevaisuuden sumut pysyvät poissa ja jotta etenisimme kohti kirkasta tulevaisuutta.  Erkon sanoista ”...ett´ei veljyt veljyttänsä riistä eikä raasta...” päästään mielestäni hyvin ajankohtaiseen aiheeseen nykymaailmassa; lause saa varmasti laajemman ja syvemmän merkityksen nyky-yhteiskunnassa kuin mitä sillä oli runon syntyhetkellä. Tai ehkä lauseen merkitys alkaa vasta näinä päivänä avautumaan meille ihmisille. Mielessäni siintää usko ja toivo siitä, että ymmärrys kasvaa päivä päivältä keskuudessamme: ihmisten veljeys toisilleen on avain Suomen menestykseen seuraavina satoina vuosina.

Soikoon puhallinmusiikki Suomessa kirkkaasti vielä monen monituista vuotta eteenpäin!

Tanja Kettumäki

PKMO:n huilunsoitonopettaja

Kannattaako hakea musiikkiopistoon? Itse alle 5-vuotiaana musiikkiopistossa soittamisen aloittaneena ja musiikista ammatin saaneena voin sanoa, että kannattaa. Kannattaa siitäkin huolimatta, että ei ehkä vielä tiedä, mikä soitin kiinnostaa. Kannattaa, vaikka ei ole varma, pääseekö musiikkiopistoon sisälle. Kannattaa siltikin, vaikka arveluttaa, onko itsellä tai lapsella ”tarpeeksi” lahjoja. Ja kannattaa hakea, vaikka suvussa ei olisi ketään, joka on soittanut jotain soitinta. Musiikkiopistossa on kymmeniä ammattitaitoisia opettajia, jotka ohjaavat ja neuvovat, ja joiden oma rakkaus musiikkiin saa heidät haluamaan jakaa tätä iloa muillekin. Jokainen voi oppia soittamaan ja laulamaan, kun harjoittelee tarpeeksi.

Erityisen paljon kannattaa suunnata Pohjois-Kymen musiikkiopistolle keskiviikkona 15.3.! Silloin vietetään kaikille avointa ja maksutonta Musiikkiopistopäivää. Opistolla pääsee muun muassa kuuntelemaan eri soittimien ja laulajien esityksiä, osallistumaan työpajoihin, soittamaan bändissä, kuuntelemaan soitinesittelykonserttia ja jopa tekemään sisäänpääsytestin, jos haluaa! Opistolla neuvotaan soittimen valinnassa, saa kokeille eri soittimia ja seurata, mitä mupe-tunnilla tapahtuu. Tervetuloa musiikkiopistolle!

Koko perheen yhteinen musiikkiopistopäivä keskiviikkona 15.3. klo 15-19 musiikkiopiston tiloissa Kouvola-talolla (Varuskuntakatu 11). Lisätietoa päivästä opiston verkkosivuilta www.pkmo.fi ja musiikkiopiston facebook-sivuilta.

Johanna Hasu, apulaisrehtori

Kun tehdään hyvää yhdessä, Ystävänpäivän hengessä, myös esiintyjät saavat itselleen hyvän mielen yhdessä tekemisen kautta. Syntyy uusia kokoonpanoja, tutustuu työkaveriin uudella tavalla, voi tuoda mukanaan konserttiin esiintymään sellaisen ihmisen, joka ei työskentele musiikkiopistolla, mutta jonka kanssa musisointi on erityisen ihanaa.

Yhdessä tekemisen teema näkyy myös yhteistyökumppaneissa. Kouvolan seurakunta on mukana järjestämässä yhdessä konserttiamme, saamme soittaa ja laulaa upeassa Maria-salissa! Yhteistyössä on mukana myös Kouvolan Sanomat, jonka ansiosta tieto konsertista leviää toivottavasti mahdollisimman laajalle. Perinteinen yhteistyökumppani on myös Pitopalvelu Annikki Ruokonen, joka loihtii herkut konserttia edeltävälle brunssille. Viime keväänä eläkkeelle jäänyt Annikki harrastaa mielellään hyväntekeväisyyttä, edelleen! Jotta brunssin kustannukset saadaan alas, ja tuotto mahdollisimman korkealle, menussa on paljon itse kerättyjä tai kalastettuja raaka-aineita. Mukana yhdessä tekemisessä on siis monta ihmistä.

Konsertissa esiintyvät muun muassa: Pekka Ainali, Johanna Hasu, Karl-Heinz Hennen, Juha Johansson, Kirsi-Marja Kiilavuori, Jukka Kumpulainen, Svetlana Lilitckaia, Minna Lintukangas, Katariina Ruokonen ja Päivi Stenvall

Menu sekä myöhemmin myös konsertin ohjelma löytyvät tästä linkistä: http://www.pkmo.fi/events/ystavanpaivan-brunssi/

Hyväntekeväisyysbrunssi ja -konsertti sunnuntaina 12.2. Kouvolan seurakuntakeskuksen Maria-salissa.

Brunssi klo 11.00: Hinta 15 € aikuiset / 10 € lapset. Brunssille ainoastaan ennakkovarauksella: tuottaja@pkmo.fi

Konsertti klo 12.00: Liput 10 / 5 €, Kouvolan Sanomien etukortilla alennus aikuisten konserttilipusta 3€

Johanna Hasu,

apulaisrehtori

Ensinnäkin, TUNNE-ryhmä valitsi Kymi Brass -tapahtuman vuoden kulttuurikouvolalaiseksi. Tapahtuma on soinut Pohjois-Kymen musiikkiopiston suojissa jo kuusitoista vuotta, ja tämän vuodenkin tapahtuma on jo työn alla. Pyhäinpäiväviikonloppu kokoaa Kouvolaan kansallisia ja kansainvälisiä huippusolisteja, opiskelijoita lähes vauvasta vaariin ja vaskimusiikin ammattilaisia eri puolilta maata. Tapahtuman liikkeellepanijat ja kantavat voimat Leena Heikkilä, Karl-Heinz Hennen ja Aleksi Saraskari ansaitsevat suuren kiitoksen työstään!

Toiseksi, puhallinmusiikkia pääsee kuulemaan lisää jo heti perjantaina, kun musiikkiopiston puhallinorkesterien perinteinen Loppiaiskonsertti soi Kouvolan keskuskirkossa klo 15. Solistina on Kymi Brassissakin usein nähty, musiikkiopiston entinen kasvatti ja nykyinen musiikin ammattilainen, Sami Kaalinpää. Lisäksi esiintymässä on upea urkuri Pekka Ainali. Musiikkiopiston puhallinorkestereita – joissa siis soittavat tässä konsertissa myös puupuhaltimet – johtavat Aleksi Saraskari ja Karl-Heinz Hennen.

Loppiaiskonsertti on ollut aina hyvän mielen konsertti. Lavalle pääsevät kaikki opiston puhallinorkestereissa soittavat lapset ja nuoret. Meillä ”kaikki pelaa”. Jokaisen panos on tärkeä, ja vaikka ei aina ihan osuisikaan, niin yhdessä soittamisen parhaat puolet tulevat sekä nähdyiksi että kuulluiksi: soittamisen ilo, yhdessä tekemisen riemu ja itsensä ylittäminen. Nämä samat teemat kantavat myös Kymi Brassia, ja toivottavasti kaikkia soittajia, vuodesta toiseen.

Johanna Hasu,

apulaisrehtori (pianisti, satunnainen puhallinorkesterilainen lapsuudessa)

Kuvassa tunnelmia vuodelta 2014: James Morrison ja Marian Petrescu trio

Jos löysit blogini opiston Internet-sivujen kautta, huomasit luultavasti, että muutos on tapahtunut. Me musiikkiopistolaiset haluamme olla iloisia, helposti lähestyttäviä ja kertoa kaikille, että musiikki tekee ihmiselle hyvää. Teemme musiikkia iloisesti yhdessä. Tämä ei välttämättä välittynyt kotisivuiltamme aiemmin, toivomme uudistuksen tekevän näkyväksi sen, mitä koemme olevamme ja mitä haluamme vahvistaa.

Musiikkiopiston visuaalinen ilme on siis uusi, kiitos Riimuraami, ja Nina Halmetoja! Säilytimme kuitenkin myös jotain vanhaa: vanhoilta kotisivuiltamme halusimme siirtää hyväksi havaittuja asioita uusillekin sivuille.

Pyörää ei kannata keksiä uudestaan. Tuottajamme Päivi teki suuren työn uusien kotisivujen rakennetta miettiessään, ja samalla hän tutki muiden musiikkiopistojen sivuja. Sieltä lainasimme parhaita paloja esimerkiksi sivujen valikkoihin. Ja tokihan sivuissa on myös jotain sinistä: vanhan visuaalisen ilmeen tumma sininen ja uusi raikas vaaleampi.

Tervetuloa siis uusille sivuillemme! Otamme mielellämme palautetta vastaan, ja pyrimme koko ajan kehittämään sivuja käyttäjäystävällisemmiksi. Pelkkä ilmeen uudistaminen ei kuitenkaan riitä, jos teidän kokemuksenne musiikkiopistosta ei vastaa sitä. Olemme avoimia palautteellenne, ollaan yhteyksissä ja tavataan sekä musiikkiopiston käytävillä että tapahtumissamme!

Johanna Hasu,

apulaisrehtori

Aloitimme työmme tekemällä julisteen syyslukukauden päätöskonsertteja varten. Työn tarkoitus oli myös näyttää, millaista jälkeä teimme ja mitä osasimme. Adobe- ohjelmat olivat ennestään tuttuja meille, mutta niiden käyttö oli jäänyt perusasioihin, joten lopputulos ei ollut erityisen ihmeellinen ja työtä tuli korjata muutaman kerran. Työ päätyi kuitenkin lopulta käyttöön. Suunnittelimme myös käsiohjelman, mainoslehtisen, kutsun Kymi Brassiin, muutamia ilmoituksia ja muutaman julisteen, sekä pinon DVD:itä. Kuvasimme opiston tiloja ja soittimia heidän nettisivujaan varten ja muokkasimme henkilökunnan kuvia, jotta ne voisi myöhemmin laittaa seinälle.

Teimme paljon työtä koneella, joten meidän tuli opetella paljon uusia asioita. Opimme videon muokkausta ja polttamista DVD:ksi. Opimme myös Adobe Photoshop CS5-, InDesign CS5- ja Illustrator CS5 käytön ja työmme jälki parani pikkuhiljaa. Opimme tekemään monimutkaisempia töitä ja muokkaamaan kuvia, sekä käyttämään uutta videokameraa ja digikameraa.

Kymi Brass osoittautui työmme kiireisimmäksi ajankohdaksi. Olimme koko viikonlopun töissä ja ylitöitä tuli runsaasti. Saimme tietysti seuraavana viikkona muutaman päivän vapaata. Kuvasimme Brass- bändien harjoittelua ja itse konsertteja, ja taltioimme konsertit videokameralla ja myöhemmin poltimme DVD:iksi. Teimme kartan Kouvolan keskustan alueesta, jonne merkkasimme tärkeimpiä kohteita. Kartta jaettiin Brassiin osallistuville. Brassin aikana roudasimme myös paljon, niin soittimia kuin myös patjoja, ja pääsimme käymään mielenkiintoisissa paikoissa kuvaamassa, kuten Kouvolan teatterin klubilla.

Henkilökunta on ollut hyvin ystävällistä ja avuliasta ja työpaikalla on ollut rentoa, sekä helppo olla. Oppilaat ja opettajat, joiden tunteja olemme käyneet kuvaamassa, ovat olleet hyvin yhteistyöhaluisia ja mukavia meille. Työ on ollut viihtyisää ja tekemistä on ollut riittävästi. Mielestämme kokemus on ollut niin hyödyllinen kuin hauskakin.

-Joona, Roo

Kymi Brass- kutsu

Kuva soittimista

Kymi Brass- bändin harjoituksista

Kuvassa esiintyjiä Elimäen Pestoosoitossa.

Säännöllinen esiintyminen on osa musiikkiopisto-opintoja. Musiikkiopisto tarjoaa paljon erilaisia esiintymismahdollisuuksia oppilailleen: oppilaskonsertit, opettajien luokkakonsertit, teemakonsertit ja monia muita. Syksyn teemakonserteista esimerkkejä ovat Sisaruskonsertti 25.11., Nenäpäiväkonsertti 30.11. ja Mozart-orkesterikonsertti 10.12. Esiintyä voi yksin, yhdessä jonkun muun kanssa, isommassa yhtyeessä tai vaikka orkesterissa. Esiintyminen voi olla pieni juhlahetki soitonopiskelussa: pääsee näyttämään muille mitä on oppinut, ja konsertti voi olla koko perheen yhteinen iloinen tapahtuma.

Myös muiden esiintymisten kuunteleminen kuuluu opiskeluun musiikkiopistossa. Pohjois-Kymen musiikkiopistossa konserttien seuraaminen on edellytys myös päättötodistuksen saamiselle. Konserttikuuntelu on tehty oppilaille helpoksi ja edulliseksi: musiikkiopiston järjestämiin konsertteihin opistolaisilla on lähes aina vapaa pääsy! Maksulliset konsertit ilmoitetaan erikseen, ja niitä ei ole vuoden aikana monta. Myös Kymi Sinfonietta tarjoaa musiikkiopistolaisille konserttilipun erittäin edullisesti!

Lasten ja nuorten konserteissa käymisen tärkein tukija on koti. Nuori soittaja tarvitsee sekä kuljetusta että kannustusta konserteissa käymiseen, ja kuten oppilaskonserteista, myös muissa konserteissa käymisestä voi tulla perheen yhteinen juhlahetki. Joskus yksittäinen konsertti voi nousta sellaiseksi elämykseksi, joka suuntaa soittamista aivan uudella tavalla.

Nähdään siis konserteissa, musiikkiopistolaiset!  Nähdään oppilaskonserteissa, ja nähdään myös mahdollisimman moni oppilas konserteissa kuulijana. Lisäksi toivon, että näemme konserteissamme mummoja, vaareja, äitejä, isiä, sisaruksia ja kaikkia teitäkin joilla ei ole yhteyksiä opistoon.  Konsertti on elämys! 

 Sointu-pöllö edustamssa Iitin nuorisomessuilla